Tanssioppilas on aina yksilö, mutta jokainen yksilö on yhtä tärkeitä ja myös heidän vanhempansa vaikuttavat opetuksen kokonaisuuteen. Opettajilla, etenkin nuorilla sellaisilla voi joskus tulla tenkkapoo siitä, miten suhtautua erilaisiin oppilaisiin ja erilaisiin tilanteisiin opetuksen tiimoilta.
Olemme yhdessä TanssinTahdin kokeneiden Kiddiejam-opettajien kanssa koonneet tähän artikkeliin kymmenen erilaista esimerkkiä tärkeistä tanssioppilaista. Kaikki esimerkit ovat ihan oikeasta elämästä eli nämä ovat asioita ja tanssioppilaita, joita opettajat työssään kohtaavat. Toivomme, että esimerkeistä on hyötyä sekä sinulle, joka teet töitä alle kouluikäisten kanssa että sinulle, jonka lapsi osallistuu joko tanssiryhmään tai johonkin muuhun vastaavan tyyppiseen liikuntamuotoon.
Usein ajatellaan, että alle kouluikäisten kanssa on haastavaa opetella ”oikeita asioita”.
Löimme viisaat päämme yhteen ja pohdimme sekä koulutuksemme että kokemuksemme pohjalta, miten sinä vanhempana tai opettajana voisit edesauttaa pienen oppilaan oppimista. Mukana pohtimistyössä olivat:
- Liisa Kontturi-Paasikko, lastentarhanopettaja, tanssinopettaja (YAMK), Kiddiejam-konseptin kehittäjä, kokemusta lasten tanssinopettamisesta reilun 20 vuoden ajalta
- Marjukka Koivuniemi, tanssinopettaja (AMK), Kiddiejam-konseptin kehittäjä ja kouluttaja, opettanut lastentanssia yli 15 vuoden ajan
- Elisa Ahonen, sosionomi (AMK), tanssinopettaja, Kiddiejam-kouluttaja, pitänyt Kiddiejam-tunteja yli 10 vuoden ajan
Jokainen tanssioppilas on erilainen
1. Janina Jännittäjä
Janina Jännittäjä on 3-vuotias tytöntyllerö, joka jaksaa jatkuvasti kotona pukea tanssivaatteet päälleen ja esittää hienoja juttuja isälle ja äidille. Hän haluaisi päästä oikeaan tanssikouluun. Äiti ilmoittaa Janinan mukaan 3-4 -vuotiaiden ryhmään ja tanssikouluun lähdetään yhdessä intoa puhkuen. Vielä aulassa Janina on innoissaan, mutta kun opettaja pyytää lapset saliin, hän iskee jarrut päälle eikä halua lähteä. Opettaja yrittää houkutella, mutta neiti on päättänyt että ei mene mukaan.
Vinkkejä opettajalle ja vanhemmalle: Antakaa Janinalle aikaa ja houkutelkaa lempeästi mukaan. Sopikaa yhdessä, että vanhempi voi alkuun tulla mukaan tanssitunnille. Tunnilla opettaja voi pyytää Janinaa mukaan juttuihin ja vanhempi voi lempeästi houkutella, mutta pakottaa ei kannata. Ei ole olemassa mitään aikarajaa tottumiseen, jokainen lapsi saa ottaa siihen oman aikansa.
Vanhemman kannattaa tehdä tanssitunnin juttuja yhdessä Janinan kanssa kotona ja miettiä, mitäköhän ensi kerralla tehdään. Tulevaan tuntiin kannattaa valmistautua huolella, pakata tanssireppu, miettiä mitä laitetaan päälle jne. eli orientoitua asiaan etukäteen. Kaikki nämä pienet asiat voivat vaikuttaa siihen, että rohkeus kasvaa ja muutaman kerran jälkeen Janina on valmis jäämään tunnille yksin. Positiivisen houkuttelun kautta mennään siis!
Opettajat hoksauttavat myös, että he ovat valmiita ottamaan tunnille itkevän lapsen eli sinun vanhempana ei tarvitse miettiä kehtaatko jättää lapsen. Opettajat ovat kasvatuksen ammattilaisia ja pärjäävät kyllä ja kertovat mikäli eivät pärjää!
2. Vili Vilkas
Vili Vilkas on varsinainen vilpertti myös normaalielämässä. Kaikki asiat kiinnostavat, energiaa riittää vaikka muille jakaa, tuntuu että virta ei lopu kesken missään vaiheessa. Myös tanssitunnilla Vilin kertakaikkiaan pitää päästää höyryjä ulos ottamalla pieniä spurtteja sillä aikaa kun muut vaikka istuvat piirissä ja asiaakin olisi koko ajan.
Opettajan on lasten tanssitunneilla tärkeä oppia sietämään pientä kaaosta ja epäjärjestystä. Kukaan ei voi olettaa, että lapsiryhmässä jokainen lapsi käyttäytyy juuri niinkuin opettaja toivoo ja tekee niitä asioita, joita opettaja ohjeistaa. Jokaisessa ryhmässä on yksi Vili, jota joutuu toppuuttelemaan ja hoksauttamaan asioista. Viliin kannattaa suhtautua lempeän tiukasti ja pyrkiä vaatimaan mukana oloa varsinaissa harjoitteissa ja tanssiasioissa, mutta toisaalta Vilille voi antaa pieniä vapaita hetkiä ilman että niihin kiinnittää sen enempää huomiota. Mikäli saat opettajana pidettyä muut lapset keskittyneinä sinuun, anna Vilin käydä juoksemassa pari kierrosta ja ota hänet mukaan taas siinä kohtaa, kun varsinainen tanssitekeminen alkaa. Osoita Vilille, että hän on huikea tyyppi vaikka villeileekin ja osoita hänelle selkeä konkreettinen tehtävä: ”Tee kymmenen kuperkeikkaa” tai osoita salista paikka, jossa voi käydä hyppimässä ylimääräiset hypyt pois.
Juttele tilanteesta vanhemmalle, jotta myös kotona ollaan tietoisia siitä, että Vili meinaa villiintyä myös tanssitunnilla. Sopikaa, että vanhemmat käyvät myös kotona keskustelua asiasta ja juttelevat Vilin kanssa siitä, että tunnilla pitäisi jaksaa tehdä niitä asioita, joita opettaja ohjeistaa. Tärkeintä Vilinkin tapauksessa on antaa aikaa, luultavasti hän seuraavalla kaudella on jo paljon rauhallisempi!
3. Petra Puuhastelija
Petra Puuhastelija on oppilas, joka kesken tanssiharjoitteen rupeaa yhtäkkiä puuhaamaan jotain aivan muuta, vaikkapa kurkkaamaan mitä löytyy kengänpohjasta tai tarkistamaan hameenhelman päärmettä. Petra ei häiritse opetusta tai tunnin kulkua millään tavalla, mutta mieli vaan siirtyy yhtäkkiä varsinaisesta tekemisestä johonkin toiseen.
Opettajan kannattaa tietenkin lempeän napakasti muistutella Petraa meneillään olevasta harjoituksesta ja yrittää sillä tavalla saada hänet mukaan, jotta tanssin oppimista pääsisi tapahtumaan. Ehdottomasti kannattaa myös jutella asiasta Petran vanhempien kanssa, jotta he ovat tietoisia tilanteesta. Heille voi sanoa, että Petran tanssinoppiminen voi vähän olla hitaampaa, kun hän meinaa välillä keskittyä epäolennaisiin asioihin, mutta että tämä ei häiritse tunnin kulkua mitenkään, joten Petra voi hyvin käydä mukana mikäli tulee tunnille mielellään. Vanhemman kannattaa kotona jutella Petran kanssa saadakseen selville, unohtuuko mieli vain jonnekin vain onko kenties jotain erityistä, jota opettaja ei ole huomannut.
Opettajana voit antaa Petralle pieniä omia tehtäviä ja pientä erityishuomiota, jolloin Petran on helpompi unohtaa ylimääräinen puuhastelu ja energia kohdistuu johonkin oleelliseen asiaan. Voit myös joskus ”tehdä puuhastelusta jutun”, jolloin kaikki voivat vaikka pyöriä pyllynpäällä Petra Pyörimismestarin kanssa.
4. Ella Erityinen
Ellan kohdalla toivoisimme, että vanhemmat ottaisivat asiasta erityistä vinkkiä. Usemman kerran tanssitunneilla on ollut Ella, jonka johonkin ominaisuuteen opettaja joutuu kiinnittämään erityistä huomiota. Ella kenties ymmärtää ohjeen toistuvasti samalla tavalla väärin, tai villeilylle ei ole rajaa vaikka opettaja useamman kerran huomauttaa asiasta. Voi olla, että lapsella on todettu jokin diagnoosi, esimerkiksi hahmottamis- tai tarkkaavaisuushäiriö, jokin erityisyys joka ei näy ulospäin normaalielämässä. Opettajillamme on osaamista ja tahtotila integroida jokainen lapsi ryhmään ja se on paljon helpompaa, jos opettaja tietää diagnoosista ja on vanhemman kanssa jutellut siitä.
Hahmotushäiriöisen Ellan kanssa voi käydä vaikkapa niin, että opettaja on pitkin kautta joutunut ihmetellen toteamaan miten Ella menee aina eri suuntaan kuin muut, jos pyydetään liikkumaan eteenpäin Ella liikkuu säännönmukaisesti taaksepäin. Jos opettaja olisi tiennyt diagnoosista, hän 1) ei ihmettelisi asiaa ja neuvoisi Ellaa samalla tavalla kuin muita lapsia 2) pystyisi suunnittelemaan tunnin harjoitteita sellaisiksi ja käyttämään ohjeistuksissa sellaisia ilmaisuja joissa Ellan on helpompi olla mukana. Esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöisen kohdalla fyysisellä kosketuksella ohjaaminen toimii huomattavasti paremmin kuin sanalliset ohjeet. Hahmotushäiriöistä auttaa esimerkiksi se, että lapsi tekee harjoitetta suoraan opettajan takana siten että opettaja ja oppilas ovat samaan suuntaan. Suuntien ohjeistukseen kannattaa näyttää suunta konkreettisesti kädellä sanallisten ohjeiden lisäksi.
Erityisyydet ovat hyvin erilaisia, joten vanhempia kannattaa konsultoida ja miettiä yhdessä juuri kyseiselle oppilaalle sopivia metodeja. Esimerkki oikeasta elämästä: Yhdellä opettajallamme oli ryhmässä erityistyttö, jolla oli tapana juosta ympäri salia ikäänkuin etsisi joitain. Opettaja tiesi tytön kuuloon liittyvästä diagnoosista ja kysyi apua vanhemmalta. Vanhempi kysyi, missäpäin salia soitin on? Levottomuus hävisi kun tyttö sai tietää missä äänilähde on.
Nämä asiat ovat luonnollisesti vaitiolovelvollisuuden piirissä ja vanhempien ja opettajan / tanssikoulun keskustelut käydään aina luottamuksellisina. Ellan kohdalla opettaja voi tukea oppimista parhaalla mahdollisella tavalla mikäli tietää diagnoosista.
5. Leevi Läheisyydenkipeä
Leevi haluaa istua opettajan vieressä alkupiirissä ja hakeutuu jopa syliin. Hän hakeutuu halaamaan opettajaa useamman kerran tunnin aikana jopa niin, että tekeminen meinaa häiriintyä. Leevin tarve osoittaa tykkäämistään on niin voimakas, että harjoitusten tekemisestäkään ei aina meinaa tulla mitään kun pitää käydä välillä antamassa opelle hali.
Tunnin säännöt kannattaa tehdä alkuvaiheessa selviksi ihan pienillekin lapsille ja yksi niistä on se, että sekä muiden tanssioppilaiden että opettajan annetaan olla rauhassa ja keskittyä tunnin asioihin. On ihanaa, että Leevi haluaa olla lähellä ja osoittavat kiintymystä, mutta opettajan täytyy pystyä osoittamaan omaansa tasapuolisesti jokaiselle oppilaalle, joten on aiheellista vetää raja siihen, että tunnilla tanssitaan eikä halailla.
6. Sisarukset Saana ja Siina
Saanan 5va ja Siinan 3v äiti halusi, että tytöt voivat tanssia samassa ryhmässä, koska kuljettaminen ja perheen arjen aikatauluttaminen on helpompaa näin. Ryhmän ikähaarukka on 3-5v, joten sen puolesta asia on ok. Siina on varsin reipas 3-vuotias ja pärjäisi ryhmässä hienosti ilman isosiskoakin. Saana on ihanan huolehtivainen sisko ja valitettavasti hänen tanssitunnistaan iso osa menee siihen, että hän huolehtii siitä että Siina-sisko varmasti on oikeassa paikassa ja tekee oikeita asioita. Tämä on ihana piirre, mutta selvää on, että Saanan oma oppiminen kärsii. Hänellä olisi 5-vuotiaana jo mahdollisuus oppia haastaviakin taitoja pienempien opetellessa toimimaan ryhmässä.
Mikäli sisarusparin kohdalla käy niinkuin esimerkissä, asia kannattaa ottaa vanhempien kanssa puheeksi ja miettiä, olisiko kuitenkin parempi, että Saana 5v siirtyisi toiseen ryhmään, pärjäisikö hän kenties mukana jo seuraavan ikäryhmän tunnilla? Vanhempana sinun kannattaa miettiä, priorisoitko kulkemisen lasten oppimisen edelle vai haluatko antaa lapsillesi parhaat mahdolliset eväät oppimiseen. Osa sisaruspareista pärjää samassa ryhmässä hienosti, mutta asian kanssa kannattaa olla hereillä ja pitää yhteyttä opettajan kanssa.
Mikäli sisarusparia ei voida käytännön syistä laittaa eri ryhmiin, pystyt opettajana rakentamaan tilanteita niin, että he pääsevät tekemään asioita muiden kanssa. Tanssipaikat voi laittaa eri puolelle salia siten, että ”huolehtija-Saanan” paikka on valittu siten, että suoraa katsekontaktia Siinaan ei tule. Tunnilla voi käyttää parityöskentelyasioita ja pitää huolen siitä, että sisarukset eivät työskentele parina ja piiri-, jono- ja muissa muodostelmissa sisarukset voi ohjata eri puolelle muodostelmaa.
7. Risto Rimanalittaja
Risto 4v on reipas ja iloinen tanssikoululainen, joka lähtee mielellään tanssitunnille ja tulee sieltä pois silmät loistaen. Hän siis tykkää tanssimisesta, opettajasta ja muista tanssioppilaista. Opettaja huomaa kuitenkin, että aina kun tehdään jotain vähän haastavampaa, sellaista jossa pitää opetella jotain uutta taitoa, Risto heittää homman lekkeriksi eikä halua harjoitella. Seuraavaan tuttuun hommaan hän tulee kyllä mukaan. ”Tulkaapa lapset kotiin” -leikissä Risto tekee hienosti mukana kaikki tutut jutut, mutta esimerkiksi polvennostohypyn kohdalla hän juoksee harjoituksen läpi vaikka muut kaverit koittavat kieli keskellä suuta miettiä montako polvea tässä hypyssä pitikään nousta. Risto siis luovuttaa vaikeiden asioiden tekemisen ja näin hidastaa omaa oppimistaan.
Opettajana sinun kannattaa yrittää antaa Ristolle positiivista palautetta pienimmästäkin asiasta ja pienestäkin yrittämisen hetkestä. Jos mahdollista, voit myös jossain kohtaa tehdä asiaa yhdessä Riston kanssa ja hoksauttaa siinä niistä asioista jotka jo onnistuvat. Kannattaa myös yhdessä koko ryhmän kanssa puhua siitä, mikä merkitys on sillä että jaksaa harjoitella ja siitä, että ennenkuin oppii uutta asiaa pitää epäonnistua monta kertaa ja se on ok. Mikäli Riston alisuorittaminen jatkuu, siitä kannattaa jutella vanhempienkin kanssa, jotka omalta osaltaan voivat puhua asiasta kotona ja tarkkailla, käyttäytyykö Risto samalla tavalla muiden uusien asioiden edessä.
8. Anni Aloittaja ja Jenni Jatkaja
Aika usein etenkin pienillä paikkakunnilla opettaja on sen tilanteen edessä, että ryhmässä on taitotasoltaan hyvin erilaisia tanssioppilaita. Pienissä tanssikouluissa tämä on realiteetti, koska oppilasmassaa ei ole niin paljon että eri tasoisia ryhmiä voisi toteuttaa. Voi siis olla, että ryhmässä on sekä oppilaita, jotka ovat jo tanssineet 2-3 vuotta että niitä, jotka ovat juuri aloittaneet tanssiharrastuksen. Opettajana olet siis melkoisen luovimisen edessä ja sinun kannattaa ottaa käyttöön kaikki eriyttämisen taitosi.
Mikäli ryhmä on sinulle tuttu ja tiedät siihen tulevan mukaan uusia oppilaita mieti syksyn kausisuunnitelma sellaiseksi, että siinä on uusia asioita myös vanhoille oppilaille. Tanssiminen pitää sisällään niin paljon erilaisia osa-alueita, että pystyt varmasti painottamaan syksyllä jotain sellaista, missä tulee uutta myös vanhoille. Syksyn aikana ryhmä tasaantuu ja voit miettiä kevään kausisuunnitelman sen pohjalta mitä syksyllä on tehty. Perustaitojen kehittäminen kuuluu olennaisesti mukaan kaikilla tanssitunneilla, näiden osalta voit miettiä harjoitteita, joissa pystyt antamaan lisähaastetta niille, joilla taito on jo perusmuodossaan olemassa ja vastaavasti kannustaa aloittavampia tanssijoita tekemään perusmuoto mahdollisimman hienosti.
Kannattaa myös jutella koko ryhmän kanssa siitä, että ryhmässä on nyt mukana oppilaita, jotka ovat jo tehneet asioita ja niitä, joille jutut ovat ihan uusia.
Mikäli paikkakunnalla on mahdollisuus eri tasoryhmiin ja haluaisit vanhempana oman lapsesi samaan ryhmään kaverin kanssa, joka on tanssinut pidempään, mieti kahdesti ja juttele opettajan kanssa. Osaavat opettajat rakentavat opetustaan siten, että se etenee johdonmukaisesti tanssin perusteista eteenpäin ja jos oppilaalla jää joku tärkeä vaihe käymättä läpi taito ei pääse kehittymään johdonmukaisesti. Opettaja on paras asiantuntija kertomaan, mikä tasoryhmä on oppilaalle paras, luota hänen sanaansa!
9. Ylva Ylisuorittaja
5-vuotias Ylva on taitava ja näpsäkkä tanssijan alku, joka oppii nopeasti ja on tunnilla aktiivinen ja avoin. Epäonnistuminen on hänelle kuitenkin tosi kova paikka, niin kova että sen aiheuttama mielipaha siirtyy mukana kotiin ja saa toistuessaan aikaan motivaation laskemisen. Ylva haluaa osata, hän haluaa onnistua, hän haluaa olla paras.
Ylvalle olisi tosi tärkeää saada tunne siitä, että epäonnistumisessa ei ole mitään pahaa ja että jokainen meistä epäonnistuu ja jokaisen pitää harjoitella asioita moneen kertaan. Lempeä ote, positiivinen palaute ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Luovista harjoitteista on varmasti hyötyä, mikäli opettajana saat Ylvan ymmärtämään että tässä ei ole oikeaa eikä väärää, jokainen saa tehdä juuri niinkuin itsestä tuntuu hyvälle. ”Tee niin hassu liike, että kaikki nauraa”, voit olla tässä itse hassuna esimerkkinä tai voit vaikka leikisti unohtaa mitä tanssisarjassa tapahtuu eli näyttää esimerkin kautta Ylvalle, että aina ei tarvitse onnistua.
Asiasta kannattaa myös jutella vanhemman kanssa ja sopia, että yritetään yhdessä saada Ylva ymmärtämään, että hän on paras Ylva juuri tuollaisena kuin on. Vanhemman kannattaa myös tarkistaa, etteivät paineet onnistumiseen ole tulleet vanhemman puolelta, eihän ole kyse DanceMama -ilmiöstä, jossa äiti huolehtii tyttärensä puolesta kaiken ja melkein tanssii hänen puolestaan!
10. Pipsa Poissaolija
Pipsa on ilmoittautunut syksyn tanssitunneille, mutta sattuu sairastelemaan alkusyksystä ja loppusyksystä perheellä on varattuna lomareissu, jonka vuoksi Pipsa joutuu olemaan pois ja jokunen muukin yksittäinen poissaolo on syksyn aikana tulossa. Opettaja on tehnyt syyslukukauden kausisuunnitelman ja siinä edetään johdonmukaisesti taidon opettamisessa, joten on selvää että Pipsan poissaolot hankaloittavat hänen oppimistaan.
Opettajana kannattaa ottaa Pipsa avosylin vastaan aina kun hän on tunnille tulossa, tärkeintä on kuitenkin se, että Pipsa nauttii tanssimisesta ja haluaa tulla mukaan. Poissaoloista ei siis kannata tehdä sen suurempaa numeroa ja tunnin sisällä kannattaa kannustaa Pipsaa olemaan mukana. Mikäli näyttää, että poissaoloja paljon, kannattaa myös pitää huoli siitä, että Pipsa saa tekemisestään positiivista palautetta, jotta motivaatio olla mukana pysyy yllä. Mikäli poissaolot vaikuttavat vaikkapa kauden päätösesityksessä mukana olemiseen, asiasta kannattaa viimeistään tuossa vaiheessa jutella vanhemman kanssa ja miettiä yhdessä, tuleeko Pipsa mukaan esitykseen vaikka niin että opettaja tanssii hänen apunaan.
Kannattaa aina selvittää, mistä poissaolot johtuvat, jotta osaa miettiä paremmin miten toimit. Jos kyse on lapsen motivaatiosta, kannattaa kannustaa ja hoksauttaa miksi kannattaa käydä tunneilla. Jos poissaolot johtuvat perheen kiireistä tai muista asioista, sinä opettajana voit omalta osaltasi olla ymmärtäväinen ja pitää tanssikipinää yllä.
Vanhempana sinun on hyvä hoksata, että kausimaksullisessa opetuksessa opetus etenee eli lähtökohtaisena ajatuksena on se, että tanssioppilas on mukana kaikilla tunneilla. Tämä antaa parhaan mahdollisuuden oppimiseen. Yksittäiset poissaolot eivät jatkumoa haittaa, mutta useampi peräkkäinen kerta on jo hankalampi juttu. Mukana voi ilman muuta olla, mutta vanhempana kannattaa puhua asiasta lapsen kanssa ja pitää huoli, että tunnille lähtemisestä ei tule vastenmielistä sen vuoksi, että lapsi kokee ettei enää osaa niitä asioita, joita siellä tehdään.
Ihanan erityiset tanssioppilaat
Nämä kymmenen erilaista, ihanaa oppilasta ovat tuttuja kaikille pidempään tanssinopetusta tehneille ja hyvällä pedagogisella otteella ja toimivalla vanhempi-opettaja -yhteistyöllä heidän tanssimatkastaan on mahdollista tehdä hieno matka. Ehkä kaikista tärkein onnistumisen elementti näissä asioissa on se, että asia otetaan puheeksi heti mikäli opettaja tai vanhempi huomaa lapsesta, että nyt joku mättää joko tunnille lähtemisessä tai tunnilla toimimisessa. Mitä avoimemmin asioista puhutaan ja löydetään yhteinen tapa toimia juuri tämän lapsen / oppilaan kanssa sitä varmemmin tanssi-into säilyy ja kehitystä pääsee tapahtumaan.
Seuraathan meitä somessa!
