Oppilaat tulevat tunnilta hymyilevinä ja posket punaisina, tunnilla on selkeästi ollut mukavaa. Kotona kerrotaan tunnilta jotain, ainakin jos vanhemmat hoksaavat kysyä (toivottavasti hoksaavat)…taaperolle on kenties jäänyt mieleen se, että sai itse valita millä värillä maalaa lattiaa, tenava ehkä mainitsee, että sai juosta niin lujaa kuin pystyi, kouluikäinen osaa ehkä jo mainita että harjoiteltiin chasse-askeleita tai olanylikuperkeikkaa. Vanhemmille voi jäädä aika epämääräinen käsitys siitä, mitä tanssitunneilla oikein tehdään. Opetussuunnitelman tavoitteet on kenties piilotettu taitavasti sellaisen tekemisen alle, joka ei ulkopuolisen silmään näytä lajin oppimisen kannalta olennaiselta.
Sama pätee myös muihin lajeihin, lapset kertovat oman versionsa tunnin tai valmennuksen kulusta, mutta vanhemmat voivat jäädä ihmettelemään miten kyseinen asia liittyy lajin oppimiseen.
Tässä artikkelissa pyrin valottamaan tanssinopetuksen suunnittelua ja sitä, mitä kaikkea se pitää sisällään TanssinTahdissa ja mitä todennäköisimmin useimmissa muissakin tanssikouluissa. Asiat ovat helposti sovellettavissa mihin tahansa lajiin, opettaminen ja sen suunnittelu pysyy samana vaikka laji vaihtuu.
Opetussuunnitelma
Kokonaisuuden suunnittelu lähtee meidän koulussamme opetussuunnitelman tarkentamisesta. Tämä tehdään yhdessä opettajien kanssa ennen syyslukukauden alkamista eli tarkistetaan, olemmeko vielä yhtä mieltä koulun toiminta-ajatuksesta, arvoista ja tavoitteista jne. Nämä kaikki on kirjattu nettisivuiltamme löytyvään opetussuunnitelmaan, josta myös vanhemmat voivat niihin tutustua. Tämän jälkeen tarkistetaan opetussuunnitelman liitteet eli vieläkö olemme yhtä mieltä siitä, missä järjestyksessä eri taitoja ja taidon osa-alueita opetetaan. Tämä työ tehdään yhdessä yrittäjien eli minun ja Maikin ja koko kyseisen lukuvuoden opettajakunnan kanssa, tämän jälkeen opettajat jatkavat suunnittelua itsenäisesti joko pienemmissä ryhmissä tai yksin.
Opettajien itsenäinen ennakkotyö
Kausisuunnitelma
Mikäli opettaja jatkaa tutun ryhmän kanssa, hän pystyy tekemään pidemmän aikavälin suunnitelmaa valmiiksi jo ennen kauden alkua, mutta mikäli ryhmä on uusi tämän tekeminen kestää jonkun viikon. Eli opettaja miettii, mitkä ovat koko kauden ja mahdollisesti koko lukuvuoden tavoitteet ja mitkä ovat keinoja päästä näihin tavoitteisiin. Tanssillisten ja taitoon liittyvien tavoitteiden lisäksi on erittäin tärkeää, että opettaja miettii myös mm. sosiaalisia tavoitteita eli mitä sosiaalisia taitoja ryhmän kanssa tulevana vuonna harjoitellaan.
Tutun ryhmän kohdalla opettajat pohtivat myös yksittäisen tanssijan tavoitteita: ”tänä syksynä tavoitteena on se, että Tiina uskaltaisi kertoa minulle milloin asia tuntuu haastavalta tai tänä syksynä haluan auttaa Petriä käyttämään pliétä hypyn alastulossa”
Jaksosuunnitelma
Kun kokonaistavoite on mietitty, on seuraava tehtävä miettiä, minkälaisiin jaksoihin kausi on hyvä jakaa, jotta tavoitteet täyttyvät ja mitkä ovat niitä pieniä välitavoitteita, joiden avulla sekä oppilaiden että opettajan motivaatiota pidetään yllä. Joskus opettaja jakaa kauden tietyn mittaisiin jaksoihin vaikkapa eri tanssityylien osalta tai hän voi rytmittää kautta eri teemoilla (lattiatyöskentely, tasapainon kehittäminen, ilmaisu).
Tapoja on monia, eikä ole oikeaa eikä väärää, pääasia on että kokonaisuus on mietitty ja ratkaisut ovat tietoisia ja harkittuja.
Välitavoitteina piristävät vaikkapa vanhempien ”kurkkaa tanssisaliin” -hetki, koreografian kuvaaminen ja jakaminen oppilaille tai isompien kanssa vaikkapa palautekeskustelu kauden puolessa välissä.
Tuntisuunnitelma
Kaiken pohjalla on siis opetussuunnitelma, jonka pohjalta opettaja on tehnyt kausi- ja jaksosuunnitelman ja näiden pohjalle hän luo jokaiselle tunnille tuntisuunnitelman eli mitä asioita yksittäisellä tunnilla käydään läpi ja miten asiassa edetään seuraavilla tunneilla, jotta niiden muodostaman kokonaisuuden kautta päästään käsiksi kauden tavoitteisiin. Osa yksittäisten tuntien asioista toistuu useammilla tunneilla peräkkäin, osaan asioista laitetaan pikkuhiljaa lisää uusia elementtejä ja lisäksi lähdetään työstämään ihan uusia asioita aiemmin opittujen pohjalle.
Osa opettajista suunnittelee asiat tarkkaan paperille, osa miettii tunnin päässään valmiiksi edellisen tunnin pohjalta, mutta jokainen opettaja tekee tämän työn ennen tunnin alkua. Tarkan suunnitelman tekeminen auttaa nuorta opettajaa hahmottamaan kokonaisuutta, kokeneempi opettaja pystyy jo luottamaan siihen, että kokonaisuus pysyy hyppysissä ilman kirjallista suunnitelmaa.
Mitä nuorempia oppilaita sitä enemmän opetussuunnitelman asioita piilotetaan leikkiin ja mielikuviin
Alle kouluikäisten tunneilla aiemmin mainitut tavoitteet ”piilotetaan” lapsille sopivaan materiaaliin ja niitä lähestytään lapsille luontaisen asian eli leikin ja mielikuvien kautta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ”tunnilla VAIN leikitään”…jokaiseen harjoitteeseen, jokaisen tunnin teemaan opettaja on sisällyttänyt ”oikeita tavoitteita” eli tanssillisten asioiden, sosiaalisten taitojen jne. opettelemista, mutta ne tehdään ikäryhmälle sopivassa muodossa.
” Tunnilla leikittiin Pepin kanssa”
Oppilas teemallisen Kiddiejam-tunnin jälkeen
Voisin kuvitella, että Peppi-tunnilla on esim. harjoiteltu pariakin eri tanssilajia loruttelujen ja pienten tanssisarjojen muodossa, kehitetty perusmotoriikkaa tasapainoilemalla ja tekemällä erilaisia hyppyjä, vahvistettu itsetuntoa jännittämällä rosvojen saapumista tai merirosvolaivan keikahtamista ja vieläpä harjoiteltu vuoron odottamista tai parin kanssa työskentelyä jonkun harjoitteen avulla. Tunti on siis ollut täynnä tärkeiden asioiden harjoittamista, vaikka se on verhottu Pepin kanssa seikkailuksi.
Hyvä suunnitelma on tehty muutettavaksi
Tanssi on pitkälti erilaisten taitojen opettelemista. Joskus taitoja opitaan hitaasti ja joskus nopeasti. Opettajan tulee mukauttaa omia suunnitelmiaan ryhmä kohtaisesti kauden edetessä ja mahdollisesti lisätä tai vähentää kauden tavoitteita kesken kauden. Suunnittelutyö on koko kauden läpi jatkuvaa työtä, mutta ennakkoon tehdyt suunnitelmat helpottavat työtä huomattavasti ja antavat tukevan pohjan tehdä tarvittavia muutoksia.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Tunneilla on parhaimmillaan parikymmentä erilaista oppilasta, joista jokaisella on oma tapansa oppia ja ottaa vastaan asioita ja joista jokainen oppii taitoja omassa tahdissaan. Opettaja oppii tuntemaan oppilaansa kauden aikana ja pyrkii ottamaan huomioon erilaisia oppijoita ja oppimisen tapoja siten, että jokaisella olisi mahdollisuus oppia omista lähtökohdistaan käsin vertaamatta osaamistaan toisiin.
Jotta oppilaan tanssillinen kehitys pääsee kulkemaan johdonmukaista reittiä, kannattaa kuunnella oman opettajan mielipidettä siitä, kannattaako seuraavalle kaudelle esim. siirtyä toiseen ryhmään vai pysyä entisessä. Vanhempien oliskin hyvä muistaa se, että ryhmän opettaja on asiantuntija kertomaan, onko ryhmä sopiva juuri tälle oppilaalle, koska hän tuntee oman ryhmänsä ja sen dynamiikan ja oppilaiden erityistaidot ja keskimääräisen osaamisen.
Hyvällä yhteistyöllä saadaan oppilaalle luotua paras mahdollinen polku kehittyä sekä tanssijana ja tanssiharrastuksesta saadaan lapselle asia, jonka kautta hän oppii tärkeitä elämäntaitoja!
