Kiddiejam konsepti käyttää tuttuja suomalaisia loruja materiaaleissa. Lokakuun kymmenentenä vietetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Meillä on kansallisaarteissamme lukemattomia ihana lasten loruja, joiden kautta voidaan opetella monenlaisia asioita.
Harakka hyppäsi aitan rapulle,nyppäs yhtä ,nyppäs toista ,
viimein nyppäs yhtätoista;1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11!
Loruttelu on meille tuttua, sitä on kautta aikojen tehty jo vauvan ollessa äidin vatsassa ja maailmaan tultuaan se on usein vauvalle ensimmäisiä tapoja olla vuorovaikutuksessa läheisen aikuisen kanssa ja luo omalta osaltaan pohjaa vakaalle yhtenäisyydelle ja perheen keskinäisille suhteille. Lapsen kasvaessa lorut tukevat lapsen kielellistä kehitystä sen kaikissa vaiheissa. Pienimmät lapset oppivat uusia sanoja, isojen opetellessa riimittelyä.
Lorut ovat tavallisesti lyhyitä ja ytimekkäitä ja niissä on paljon toistoa, jolloin sanat jäävät hyvin lapsen mieleen. Suomalaisia loruja lausutaan rytmikkäästi ja ne lisäävät näin lapsen tietoisuutta puheen rytmistä ja sanoista.
Kurkkaa TanssinTahdin instagram reels, missä Elisan oppilaat loruttelevat toukka-lorua.
5 tanssinoppimiseen liittyvää asiaa, joita voi opettaa loruttamalla
- KESKITTYMISKYKY: Lorutteluja tehdään usein piirissä, jolloin niihin liittyy aina aktiivinen kontakti opettajaan ja toisiin tanssijoihin. Vilkkaankin lapsen keskittymiskyky paranee, kun hän huomaamattaan harjoittelee yhdessä loruttamista.
- TUNNEILMAISU: Lorujen kautta on helppo tutustua tunnetiloihin ja tunteisiin, samaa lorua voi lausua ja tanssia monen eri tunnetilan kautta.
- RYTMIIKKA: Loru sisältää aina selkeän rytmin, joka ääneen loruttaessa siirtyy myös muualle kehoon ja loruttelutanssin tanssiliikkeisiin.
- YHTEISÖLLISYYS: Loruttelu tehdään tavallisimmin yhdessä, yhtäaikaa samaa asiaa tehden, jolloin lapselle tulee tunne yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä, lapselle tulee tunne että hän on tasavertainen osa yhteisöä ja hänestä välitetään
- MUUT TAIDOT Usein loruissa opetellaan muita lapsille opetettavia taitoja: kirjaimia, numeroita, suuntakäsitteitä jne.
Hopoti hopoti hopoti hoi, varsa hypäten hirnuu.
Lopoti lopoti lopoti loi,voita Valpuri kirnuu.
Voin minä voitelen leivällenleivän vien minä varsallen.
Sitten ei varsani pelkää.Hei, jopa pääsin mä selkään!
Mitä funktioita loruilla on?
Kiddiejamin loruttelutansseissa liitetään loruun tietylle tanssilajille tyypillisiä liikkeitä, joten lorut voivat tanssitunnilla toimia puhtaasti tanssin oppimisen metodina. Tanssiin liitetään aina alkuvaiheessa mukaan se, että lapset loruttavat ääneen tanssiessaan, jolloin äänen ja liikkeen rytmiikka synkronoituvat.
Soveltamisen mahdollisuuksia on lukemattomia, tässä muutama:
- Lorutetaan samaa lorua eri tunnetilojen kautta
- Lorutetaan erilaisilla dynamiikoilla: isosti, pienesti, venyvästi, keinuvasti jne.
- Jätetään vuorotellen pois osa lorusta, mutta tanssitaan liikkeet koko ajan pitäen loru mielessä. Jossain kohtaa voidaan lausua loru hiljaa mielessä ja tanssia se näkyvästi ja isosti
- Vuorotellaan tekemisessä vaikkapa fraaseittain isommissa tai pienemmissä porukoissa
- Keksitkö lisää variaatioita?
Loruttelu toimii myös erinomaisena siirtymähetkien viihdykkeenä. Jokainen lasten kanssa työskennellyt tunnistaa ne hetket, kun lapsiryhmässä alkaa kihistä ja kuhista ja mikäli asialle ei tee jotain, kohta on täysi kaaos päällä. Kun siihen hetkeen käynnistää yhteisen loruttelutanssin, keskittyminen siirtyy pois epäolennaisesta.
TanssinTahdin Kiddiejam lastentanssitunneilla tehdään oikeita asioita.
Tämä perinteinen tapa käyttää suomen kieltä on siis äärimmäisen tärkeä työkalu myös lasten tanssinopettamisessa ja sen avulla opitaan vaivihkaa monia monia muitakin asioita kuin tanssiin liittyviä taitoja.
Peukalopotti, Suomensotti, Oltermanni, Kultaralli, Pikkurilli.
Peukaloputtis saaviin putosi, Suomensuttis sen pelasti,
Lonkermanni kehtoon peitti, Kultakranni tuuditti,
Pikkurilli tahtia löi ja kaikella tavalla metelöi
