Tiesitkö, että tanssia käytetään jo paljon oheislajina eri urheilumuotojen tavoitteellisessa valmennuksessa? Tai, että monella kansainvälisenkin tason huippu-urheilijalla on takanaan pitkä ja vahva tanssiharrastus, jonka osaamista voi ammentaa myös omassa urheilulajissa? Mitä hyötyä tanssista on muiden lajien harjoitteluun, siitä jotain faktoja tässä artikkelissa.
Meillä Suomessa on korkeatasoinen urheiluvalmennus, jonka sisällä on todella paljon monipuolista osaamista. Useimmiten osaaminen liittyy vahvasti omaan lajiin, sen valmennusperinteeseen ja siinä tutkittuun uuteen tietoon. Taitolajeissa on jokaisessa omat erityispiirteensä, joiden kautta valmennettavan yksilön tai ryhmän taitoa hiotaan yhä tarkemmaksi, jotta suorituksesta tulisi mahdollisimman toistettava ja timanttinen.
Oman lajin sisällä olevat valmennusmetodit vievät urheilijoita eteenpäin, mutta uudenlaisen oheislajin kautta urheilijat pääsevät tutustumaan kehoonsa ja sen mahdollisuuksiin uudesta näkökulmasta jolloin myös oma lajitaito voi parantua huomattavasti.
KIDDIEJAM TUO TANSSIN LASTEN LUO!
Miten urheilijat hyötyvät jos käytetään tanssia oheislajina?
Urheilusuorituksiin liittyvien yksityiskohtien hiominen etenkin taitopainotteisissa lajeissa ja niiden kilpailumaailmassa keskittyy luonnollisestikin oman lajin valmentajien kanssa pääosin liikkeiden, liikesarjojen lajinomaisen tekniikan sekä ajoitusten hiomiseen ja suurin osa treeniajasta kuluu tähän. Ulkopuolinen voi vain kuvitella, miten paljon harjoitustunteja tämä kaikki vaatii ja miten paljon kurinalaisuutta ryhmässä tekeminen jokaiselta osallistujalta edellyttää.
Eri tanssilajien tuoma uudenlainen näkökulma taidon harjoittelemiseen tuo usein toisaalta tervetullutta vaihtelua ja toisaalta mahdollisuuden oppia lajille tärkeitä taitoja uuden ihmisen sanoittamana ja uudenlaisen lähestymistavan kautta nähtynä.
Hyvässä ja laadukkaassa opetuksessa tästä uudenlaisesta tavasta työstää kehollisia asioita kehomuistiin tarttuu huomaamatta elementtejä, joita voi hyödyntää oman lajisuorituksen aikana. Kehoon on kenties löytynyt lisää voimaa ja tasapainoa, liikkumisen rytmiikka on selkiytynyt tai liikkeet ovat saaneet lisää ulotteisuutta. Lisäksi erilaisen liikemateriaalin, liikkumistavan ja harjoittelukulttuurin kanssa työskennellessään urheilijat saavat antaa kehon ja pään huilata tiukasta oman lajin treenistä ja tehdä jotain uudenlaista.
Tarvitaanko tietty tanssilaji kun käytetään tanssia oheisharjoitteluna?
Tanssin kentän tarjonta on todella laaja ja sen mahdollisuudet toimia urheilijaa kehittävänä oheislajina ovat moninaiset. Urheiluun kohdistuvat realiteetit toki sanelevat paljon: kuinka paljon aikaa oheistreeniin on irrotettavissa, mikä on tanssinopettajan osaaminen eri lajeissa, mitkä ovat oman lajivalmentajan toiveet ja odotukset.
Mikäli opettajaksi löytyy tanssinopettajan korkeakoulututkinnon suorittanut tanssinopettaja, hänellä on osaamista käyttää hyödykseen useampia eri tanssityylejä oman päälajinsa ohella. Ihanteellisinta urheiluseurojen näkökulmasta olisi mielestäni, jos opettajan ja oman lajivalmentajan kanssa pystyttäisiin neuvottelemaan siitä, mikä tai mitkä tanssityylit ja -lajit ovat niitä, joista olisi eniten hyötyä valmennettaville.
Miksi pitäisi pitäytyä vain yhdessä tavassa ilmaista asioita kehollaan kun tarjolla on monenlaisia mahdollisuuksia?
Baletti
Baletti on tanssilajeista vanhin ja tunnetuin. Sen kautta pystyy opettamaan oikeanlaista kehonlinjausta, kannatusta ja paljon moneen muuhunkin tanssilajiin liittyvää perusliikkeistöä ja sen merkitys oheisharjoitteluna useamman taitolajin kohdalla on kiistaton ja se varmaan on useimmiten se, mitä voimistelussakin käytetään tukilajina. Balettia oheislajina käytetään jo nyt mm. lähes kaikkien voimistelijoiden ja taitoluistelijoiden kohdalla. Urheilijat saavat balettitunneilla rauhassa harjoitella tärkeitä perusasioita mm. kehon linjausten osalta, ponnistukset ja alastulot vahvistuvat, piruettitekniikka kehittyy ja keskivartalon tuen hallinta tulee tietoisemmaksi.
Baletin opetuksen perinne pohjautuu ”oikeaan ja väärään” tapaan tehdä asioita ja se on hyvin muoto-orientoitunutta eikä sen opetusperinteessä ole samalla tavalla tilaa luovuudelle, kokeilulle ja persoonalliselle otteelle kuin jossain muussa tanssityylissä —toki tämäkin riippuu opettajasta. Lajivalikoiman lisääminen balettia nyt oheislajina käyttävien urheilijoiden kohdalla voisi siis olla hyödyllinen asia.
Modernin tanssin tekniikat, nykytanssi
Modernin tanssin sisällä on lukuisia erilaisia tekniikkoja, joiden liikekielessä ja ideologiassa korostetaan keskustalähtöistä liikkeen virtaavaa energiaa sekä sen taloudellista käyttöä. Tekniikoissa puhutaan myös vastakohdista, energiasta joka virtaa samanaikaisesti eri suuntiin ja korostetaan ketjureaktiota liikkeen etenemisessä: Selkärangan ketjureaktion löytäessään tanssija voi löytää kehonosien yhteyden toisiinsa anatomisten rakenteiden kautta. Samoja asioita tehdään baletissakin, mutta tämän perheen opetusperinne pohjautuu enemmän luovaan otteeseen ja kokeiluun, jolloin tietynlaiseen suoritustapaan tottuneet voimistelijat pääsisivät tutkimaan kehonsa liikekieltä uudesta näkökulmasta.
Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksesta valmistunut Minttu-Maarit Patanen teki vuonna 2015 opinnäytetyönsä tästä aiheesta. Mintun tausta on vahvasti naisvoimistelussa ja hän halusi tutkia mitä hyötyä modernin tanssin Limón-tekniikan opettamisesta on voimistelijoille.
Jazztanssi ja erilaiset streetlajit
Jazztanssi ja showtanssi sekä toisaalta myös erilaiset streetlajit kehittävät vahvasti isolaatiota eli kehonosien eriyttämistä ja lisäksi tanssisarjat sisältävät paljon erilaisia rytmiikoita, joiden kautta yleinen liikkeen ja liikkumisen rytmin taju pääsee kehittymään. Nämä lajit opettavat rytmiikkaa, liikelaatuja, aksentointeja ja irtonaisuutta, joten nämä sopisivat erityisen hyvin myös eri joukkuelajien pelaajille, joille tärkeitä ominaisuuksia ja osa lajitaitoa ovat mm. kyky orientoida itsensä oikein pelikentällä muiden pelaajien tehdessä arvaamattomiakin liikkuja sekä rytmikyky, jonka kautta keho pystyy muokkaamaan tekemisensä rytmiä pelin vaatimalla tavalla.
Joukkuelajien piireissä tanssin käyttäminen oheislajina on vielä vähäistä, liekö perinteinen miehinen kulttuuri asettaa edelleen ennakkoluuloja, en tiedä. Tai ajatellaanko, että tanssitunneista ei saada kasvaville pojille tai raavaille miehille riittävän mielenkiintoisia ja motivoivia? Uskon vahvasti,että mikäli oheislajin opettamisen tehtävä annetaan oikeanlaisella asenteella varustetulle osaavalle tanssinopettajalle, hän pystyy suunnittelemaan tanssitunnit pelaajia koukuttaviksi, kyse on pitkälti liikemateriaalin oikeanlaisista valinnoista ja esim. musiikista jota tunneilla käytetään.
Jazztanssi sopii myös baletin ohella mm. voimistelijoille. Sekä jazzille että voimistelulle ovat tyypillisiä isot hypyt, piruetit, dynamiikan vaihtelut, askelsarjat ja rytmin muutokset sekä ilmaisu ja eläytyminen, joten näiden treenaaminen erilaisessa oppimisympäristössä tukee voimistelijoiden lajitaidon kehittymistä hyvin vahvasti.
Turun ammattikorkeakoulun esittävän taiteen koulutuksen opinnäytetyökirjastosta löytyy Janika Tuunaisen vuonna 2020 tekemä opinnäytetyö jazztanssin hyödyistä joukkuevoimistelulle. Janika kertoo työssään taustansa olevan joukkuvoimistelussa, jota hän oli valmentanut pitkään ennen tanssinopettajaopintojaan.
Paritanssilajit
Hyvin monessa eri urheilulajissa ollaan joko ajoittain tai koko suorituksen ajan kontaktissa parin kanssa. Joukkuepeleissä on jatkuvasti pelaaja vastaan pelaaja tilanteita, taistelulajeissa ottelut käydään otteluparia vastaan, voimistelussa tehdään asioita parin kanssa ja taitoluistelun parilajeissa kyse on jo käytännössä paritanssista.
Paritanssilajien kautta päästään tutustumaan siihen, miten reagoidaan toisen ihmisen liikkeeseen ilman kontaktia tai kontaktissa, miten vastataan kehon painon antamiseen tai millä voimalla saatetaan toinen liikkeelle erilaisista tilanteista ja miten otetaan toisen kosketus vastaan.
2 urheilijaa, jotka ovat hyödyntäneet tanssia oheislajina kivutakseen maailman huipulle omassa lajissaan
Kaksi seuraavaa kansainvälisen tason urheilijaa omaavat pitkän tanssitaustan, jonka tuomaa kehollista osaamista he ovat pystyneet hyödyntämään omassa lajissaan. Molemmat ovat myös tanssinopettajia, joten heille on kehittynyt kyky ymmärtää kehollisuutta ja sitä, mitkä elementit oman urheilulajin näkökulmasta ovat niitä, joissa heidän vahvuutensa on kehittynyt nimenomaan tanssitreenin kautta ja näin auttanut heitä siirtämään niitä omaan spesiaalilajiinsa.
1. Elvira Karppinen | Kansainvälisesti menestynyt brasilialaisen jujutsun taistelija
Elvira on tanssinut aina nykytanssia, balettia ja showhtanssia, lisäksi hän harrasti nuorena aktiivisesti koripalloa. Hän on myös suorittanut Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajatutkinnon ja opetti useamman vuoden tanssikoulumme Sastamalan ryhmiä.
Elvira löysi taistelulajit vasta aikuisena, innostui ja lähti Lauri-miehensä valmennuksessa hakemaan siitä kisamenestystä ja sitä tulikin uskomattoman nopean kehityskaaren kautta. Elvira uskoo, että tanssitaustalla olli ollut merkittävässä roolissa nopeassa kehittymisessä. Hyvät fyysiset ominaisuudet helpottavat huomattavasti Brasilialaisen jujutsun treenaamista. Kamppailija hyötyy monessa osa-alueessa liikkuvuudesta, venyvyydestä ja elastisuudesta. Lajissa tarvitsee myös hallita painon käyttöä, tasapainoa ja ”maantumista”. Kamppailutilanteissa myös oikeat ajoitukset ja rytmiikka ovat tärkeässä roolissa.
Elvira teki Oamkin opinnäytetyönsä aiheesta: Jujutsun liikemateriaalin hyödyntäminen tanssin koreografiassa.
Tanssitaustan takia Elviralta löytyi nämä ominaisuudet jo kamppailulajin vasta-alkajana kun jujutsun treenaajilta usein kestää vuosia työstää näitä ominaisuuksia. Brasilialainen jujutsu on todella tekninen laji ja se vaatii paljon hyvää kehollista ymmärtämistä sekä liikemuistia. Tanssiessa oppii ”keräämään” ja muistamaan erilaisia liikkeitä.
Tanssijan muistia pystyy helposti hyödyntämään jujutsun liikkelliseen materiaaliin. Jujutsussa tulee paljon tilanteita, joissa ottelijan pitää pystyä improvisoimaan mihin suuntaan kykenee liikkumaan. Koen, että tanssin tekeminen on opettanut minulle kehollista ymmärrystä ja pystyn kamppailu tilanteessa nopeastikin hahmottamaan oikean ja tehokkaimman liikesuunnan.
Jujutsun treenaaminen on kuin kontakti -improvisaatio. ”Hiukan” vain rajumpana versiona. Elvira on tehnyt urheiluhistoriaa brasilialaisessa jujutsussa.
2. Pasi Laurén, | Judon Veteraanien maailmanmestari 2022
Pasi on treenannut kamppailulajeja yli 40 vuoden ajan ja edustanut nuorena Suomea mm. olympialaisissa. Paritanssi tuli Pasin elämään kymmenisen vuotta judon jälkeen, mutta käytännössä ne ovat siis olleet rinnakkain koko aikuisen iän. Pasi toimii myös aktiivisena argentiinalaisen tangon opettajana sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Pasi kokee, että tanssi on hänelle urheilijana tärkeä monella eri tavalla. Se on palvellut aerobisena perusharjoituksena, palauttavana harjoituksena sekä koko kehoa huoltavana harjoituksena. Tanssissa oman kehon hallinta paranee, mikä vaikuttaa suoraan taistelulajien tekemiseen. Huolellinen ja tarkka tekniikan harjoittelu molemmissa lajeissa parantaa suoritusta myös toisessa.
Kamppailulajin näkökulmasta ei voi myöskään väheksyä yhdessä tekemisen merkitystä. Kamppailulajeissa taistellaan, kun taas paritanssissa pyritään yhdessä luomaan ainutlaatuinen hetki, jonka syntymiseen molemmat ovat tasavertaisesti osallisia. Yhteistä on siis yhteisen liikkeen ja dynamiikan tutkiminen ja kokeminen, toisen liikkumiseen ja kehon painoon reagoiminen, parin liikkeen ennakoiminen ja siihen vastaaminen. Voisi sanoa, että judo on tanssia tatamilla!
Oheislajin tärkeys on olemassa kaikissa lajeissa
Miten hienoa olisi, jos ihan jokaisessa lajissa uskallettaisiin katsoa oman lajin valmennus-/ opetuskulttuurin ulkopuolelle ja hakea lajin haasteellisiin asioihin ja heikkouksiin apua sellaisilta tahoilta, joilla nuo asiat ovat vahvuuksia. Kaikessa elämässä, sekä tanssin maailmassa että myös urheilumaailmassa on vieläkin turhan paljon omaan napaan tuijottamista ja ajatusta siitä, että meillä itsellämme on riittävä tieto ja osaaminen lajin eteenpäin viemiseksi.
Tietoa ja osaamista onkin paljon, mutta eihän kukaan osaa kaikkea! Joku joka tulee ja katsoo asiaa, vaikkapa urheilijan lajisuoritusta, ulkopuolisen silmin pystyy kenties näkemään siinä asioita, joihin olisi suhteellisen helppo saada parannusta eri tyyppisellä treenillä. Tälle näkökulmalle soisi olevan enemmän tilaa kaikessa liikunnan ja urheilun kentässä!
TARVITSETKO TANSSINOPETUSTA TUEKSI SINUN HARRASTUKSELLESI?
LAITA MEILLE VIESTIÄ: INFO@TANSSINTAHTI.COM
